Kun äänellä on väliä – audiorestaurointi voi pelastaa kehnon tallenteen

Äänieditointi

Nykypäivänä videoiden ja äänen taltiointi käy melkeinpä keneltä tahansa sukkelasti, kiitos monenmoisten älylaitteiden ja sovellusten. Mutta vaikka äänittäminen onkin nykyään vaivattomampaa, moni asia voi mennä pieleen – niin kotioloissa kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Lentokone, hälytysajoneuvot tai lemmikit esimerkiksi saattavat aiheuttaa odottamatonta taustahälyä ja pilata juuri sen täydellisen oton, eikä aina ole välttämättä edes mahdollista yrittää uudelleen.

Tämä on tuttua myös äänituottajan työssä. Satapäistä spiikkerirosteria pyörittäessä ja päivittäin äänityksiä editoidessa meitä vastaan tulee toisinaan häiritseviä napsahduksia, suuääniä tai kahinaa. Ja vaikka ihanteellista olisikin tällöin äänittää uudelleen, joskus voi olla huomattavasti kustannustehokkaampaa tai aikataulun kannalta järkevämpää editoida pieni rapsahdus spiikistä pois sen sijaan, että spiikkaaja lähetetään takaisin studioon.

Mitä on äänen restaurointi?

Restaurointi-sanasta tulee äkkiseltään mieleen vanhat nauhoitteet ja niiden tuonti digiaikaan, mutta audiorestaurointia hyödynnetään monilla muillakin tavoin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa äänitiedoston huolellista korjaamista tai ehostamista poistamalla epätäydellisyyksiä ja häiriöääniä, kuten kohinaa, huminaa, särinää, klikkejä, poksahduksia tai ei-toivottuja taustaääniä. Aina ylimääräisten äänien poistaminen täydellisesti ei ole mahdollista vaurioittamatta alkuperäistä ääntä. Tällöin täytyy pyrkiä sopivaan kompromissiin, jossa häiritsevä ääni pyritään minimoimaan mahdollisimman vähäiseksi niin, että se ei vielä heikennä kuuluvasti äänenlaatua.

Millaisia ääniongelmia voidaan parannella?

Restaurointi- ja editointityökaluilla voidaan esimerkiksi poistaa häiriöääniä tai korjata puhujien äänenvoimakkuuden eroja haastatteluista, puhelinnauhoitteista tai puheista, parantaa spiikkausten kokonaisäänenlaatua, silottaa epäsiistejä leikkauksia tai siistiä klusiiveja. Myös kaikua pystytään eliminoimaan ja jopa mikrofonin ’särkemää’ ääntä parantelemaan tiettyyn pisteeseen asti. Voit kuunnella ennen/jälkeen-esimerkkejämme täällä.

Moni kuvaa itse vlogeja ja esittelyvideoita, mahdollisesti video-CV:n työhakemusta varten tai vaikkapa verkkokoulutusmateriaalia. Saatetaan panostaa videokuvan laatuun, eikä välttämättä tulla edes ajatelleeksi sitä miten pienellä vaivalla ja kustannustehokkaasti saisi parannettua vastaanottajan katselukokemusta ääntä editoimalla. Mikäli käytössä ei ole erillisiä mikrofoneja, videolla puhujan ääni hautautuu helposti taustahuminan alle ja kuulija joutuu pinnistelemään yrittäessään saada sanoista selvää. Ammattimaiset äänieditoijat voivat poistaa kohinoita ja buustata puhujan ääntä selkeämmin esiin.

Milloin äänen ehostaminen kannattaa?

Ääniraitaan kannattaa panostaa aina, sillä joidenkin tutkimusten mukaan ääni on jopa kuvaa tärkeämpi elementti. Vaikka näköaisti onkin se, johon eniten luotamme, ja varsinkin Facebook-virrassa videoita tulee usein katsottua kokonaan ilman ääntä, mutta jos laitetaan vertailuun ääni ja kuva, huonolaatuista kuvaa vielä viitsii katsella jos sisältö on kiinnostava, kun taas heikko äänenlaatu aiheuttaa äkkiä ärtymystä ja heikentää koko videon laatua. Tästä puhumme myös artikkelissamme ”Videotuotannon viisi yleistä audiovirhettä”.

Suosittuja ovat myös erilaiset käytönopastusvideot, joissa screen capture-ohjelmilla on taltioitu kuvakaappausta ruudulla esitellyistä toiminnoista ja videolle liitetään erikseen äänitetty spiikki. Ammattimaisin tulos saavutetaan, jos spiikkaus on äänitetty studiossa ammattispiikkerin toimesta (voit lukea lisää artikkelistamme ”Ammattimaisen spiikin tärkeys”), mutta mikäli tämä ei kerta kaikkiaan sovi budjettiin, on suositeltavaa käyttää äänittämiseen kunnon mikrofonia ja lähettää sitten ääniraita paranneltavaksi editoijalle.

Erityisen lämpimästi haluaisin suositella audioeditointipalveluja heille, jotka äänittävät omia podcasteja tai rentoutusäänitteitä. Kun pääosassa on vain ja ainoastaan ääni, tulisi sen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Jos mikrofonin vieressä rapisee paperi, ääni ei kuulu kunnolla, mikkiin osuu välillä käsi, tai puhuja käy paikoittain niin lähellä mikrofonia, että ääni särkee, se häiritsee kuuntelemista ja asian sisäistämistä. Etenkin kun äänitteen tarkoituksena on johdatella kuulija rentoutuneeseen tilaan ja kuuntelu tapahtuu todennäköisesti kuulokkeilla, tällöin kaikki ylimääräiset äänet säpsähdyttävät ja rentoutustila jää vajaaksi.

Myös puhujan suuäänet, eli joko liian kuivasta tai kosteasta suusta johtuvat napsunnat – niin inhimillisiä kuin ne ovatkin – voivat häiritä kuulijan keskittymistä. Kaikkia tällaisia häiriötekijöitä voidaan editoinnissa siivota ja taata näin kuulijoille tasalaatuisempi kuuntelukokemus.

Älä tyydy, vaan tähtää sinne huipulle! Illusia Productions auttaa äänihommissa. Ota reippaasti yhteyttä!

Kavereille jakoon!

Edellinen artikkeli
Työvälineenä ääni – haastattelussa spiikkerit
Seuraava artikkeli
Tarvitsenko minä äänituotantoa?