Spiikkaamisen monet muodot
Spiikkaamisella voidaan tarkoittaa myös live-juontamista, mutta tässä artikkelissa käsittelemme studiossa äänitettyä spiikkiä (engl. voice-over), jonka käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi radio- tai televisiomainos, yritysvideo, verkkokoulutus tai vaikka äänikirja. Tällöin käsikirjoitus on tehty etukäteen ja studiossa se äänitetään tekstistä suoraan lukien. Äänityksen jälkeen ääniraitaa vielä käsitellään (mm. leikkaus, ekvalisointi, kompressointi) käyttötarkoitukseen sopivaksi.
Puhetyyli voi olla käyttötarkoituksesta riippuen kerrontatyylinen (engl. narration), myyvä (engl. commercial, soft sell tai hard sell, puhetyylin intensiteetistä riippuen), kuulutustyyppinen (announcement) tai informatiivinen (informative). Yritysvideoista puhuttaessa haetaan yleensä ystävällisen ja asiallisen sävyn välimaastoa (corporate).
Sovelluksiin, peleihin tai mainoksiin tarvitaan usein erilaisia hahmoääniä, jolloin saatetaan puhua spiikkauksen sijaan ääninäyttelemisestä. Käytännössä äänitysprosessi on sama, mutta edellyttää enemmän tekstin omaksumista, eläytymistä ja näyttelemistä, mahdollisesti myös äänen muuntelemista. Ääninäyttelemisestä puhutaan myös silloin, kun on kyseessä esimerkiksi animaatioiden dubbaus.
Mitä eroa sitten on dubbauksella ja spiikkauksella?
Spiikkaus voidaan lisätä alkuperäisen ääniraidan, esimerkiksi haastateltavan puheen päälle. Tällöin alkuperäinen ääniraita on editoitu hiljaisemmaksi ja spiikkaus kääntää tekstiä toiselle kielelle. Yleensä ääniraita seuraa alkuperäistä hienoisella viiveellä. Muissa maissa tätä näkee edelleenkin ja Suomessa ennen vanhaan tällä tyylillä toteutettiin lasten animaatioiden spiikkejä, ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleeni Peukaloinen.
Dubbauksella puolestaan on tarkoitus korvata alkuperäinen ääniraita kokonaan. Spiikkauksella tämä voidaan myös tehdä; usein kansainvälisten brändien mainokset lokalisoidaan useammalle kielelle korvaamalla koko ääniraita uudella, mutta se mikä erottaa dubbaamisen spiikkaamisesta, on huulisynkronointi. Dubbauksessa ääninäytteleminen ajoitetaan tarkasti alkuperäisen puhujan suun liikkeisiin ja mahdollisesti myös alkuperäisen ääniraidan intonaatioihin.
Jos siis puhutaan spiikin synkkaamisesta videoon, tarkoitetaan sillä sitä, että spiikin lauseiden pituuden tulee olla linjassa alkuperäisen spiikin kanssa. Tai jos alkuperäistä spiikkiä ei ole, spiikin tulee seurata videon tapahtumia. Mutta jos kyse ei ole dubbaamisesta, ei huulisynkasta tarvitse välittää.
Jep, saattaa kuulostaa sekavalta, mutta kaikilla termeillä on kuin onkin hienoinen ero.
Hyvän spiikin kulmakivet
Hyvä spiikki on monen asian summa; käsikirjoitus, laitteisto, äänitystila, äänenkäyttö ja eläytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan onnistuneeseen lopputulokseen. Huono äänenlaatu heikentää oleellisesti koko mainosvideon laatua ja epäammattimainen kerronta voi äkkiä kiristää kuulijan hermoja.
Spiikki tulee äänittää selkeästi artikuloiden ja sen tulee ilmaista haluttua tunnetta, saada kuulija kiinnostumaan ja vaivatta ymmärtämään mistä on kyse. Vaikka spiikkaajan normaali puheääni olisikin miellyttävän kuuloinen ja selkeä sellaisenaan, spiikin äänittäminen ”syö” sitä hieman, jolloin tämä tulee kompensoida ääntämällä sanat tavallista huolellisemmin. Samoin käy spiikistä kuuluvalle tunteelle, parempia tuloksia saadaan aikaan kun vedetään aavistuksen verran överiksi. Se mikä saattaa tuntua studiossa hölmöltä ja ylinäytellyltä tarjoaakin lopputuloksessa juuri halutunlaisen tunnetilan kuulijalle.
Äänityksen sujuvuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös huolellinen valmistautuminen. Kun ottaa ajan lukea spiikin etukäteen useaan kertaan sekä harjoitella tekstiä ääneen, saa hahmotettua painotuksia ja intonaatioita, sekä myös hengittämistä. Joissakin tapauksissa hengitysäänet leikataan kokonaan pois jälkikäteen, toisinaan halutaan pitää äänite luonnollisempana. Tästä riippumatta, hengästyneeltä ei tietenkään saisi kuulostaa, eikä keskellä lausetta oikein passaa vetää kiivaasti henkeä tai puhallella mikkiin.
Äänityslaitteisto
Hyvän spiikin taustalta löytyy yleensä erinomainen äänitysketju. Optimaalisessa tilanteessa hyvälaatuinen mikrofoni, josta ääni kulkee hyvälaatuiseen etuasteeseen, josta se jatkaa matkaansa DA/AD-muuntimen kautta interfaceen, päätyen lopulta tietokoneelle ja valittuun audio-ohjelmaan (engl. DAW = digital audio workstation), esimerkiksi Cubase, Logic tai Protools. Myös ilmaisohjelma Audacity ajaa asian, oleellisinta on osata käyttää ohjelmistoa ja laitteistoa, sekä äänittää asianmukaisessa, akustoidussa tilassa, jotta äänityksessä saadaan taltioitua äänen jälkikäsittelyä ajatellen paras mahdollinen lopputulos.
Tänä virtualisoitumisen kulta-aikana netistä löytyy runsain mitoin eritasoisia spiikkaajia, eritasoisten välineidensä kera. Tämän vuoksi spiikkaajilta kannattaakin pyytää kuultavaksi etukäteen useampia erilaisia ääninäytteitä, joista ainakin yhden olisi hyvä olla pelkkää puhetta, ilman taustamusiikkia tai äänitehosteita, jotta voidaan paremmin kuulla millainen äänenlaatu on.
Kohinat, suhinat tai kaiku eivät kuulu hyvään spiikkiin.
Illusia Productionsin äänirosterista löytyy yli 120 spiikkaajaa 25 eri kielelle ja lisäämme ääniä nettisivuillemme ajoittain. Teemme yhteistyötä useiden spiikkaajien ja spiikkerivälittäjien kanssa ympäri maailmaa, joten yhteistyökumppaneiden verkostostamme löytyy valikoimaa vielä paljon lisääkin.
Ota yhteyttä ja kysele lisää!
